Kontrastitila
26.10.2022
Osallisuus ja uudistuva vammaispalvelulaki
Uudistuvassa vammaispalvelulaissa on vahvasti esillä asiakkaiden osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen.
Onnistunut asiakasprosessi edellyttää uudistuvan lain mukaan sitä, että vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuu asiakasprosessin kaikissa vaiheissa. Uudistuva laki toteutuessaan edellyttää, että vammainen henkilön saa riittävästi tietoa, ymmärrettävässä muodossa. Tuettu päätöksenteko olisi yksilöllisen tarpeen mukainen apu asioiden ymmärtämiseen, oman mielipiteen muodostamiseen ja toteuttamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 2022)
Osallisuus on käsite, jonka ymmärtäminen voi olla haasteellista kelle tahansa ja usein kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat tukea, kun osallisuutta käsitellään. Kun osallisuutta tuetaan on ymmärrettävä ja luotava yhteinen käsitys siitä, mistä puhutaan. Osallisuutta käsitellessä voi käyttää erilaista havainnollistavaa materiaalia keskustelun tukena. Siitä esimerkkinä muun muassa Osalliseksi–hankkeen Osallisuuskortit. https://www.savas.fi/oppaat-ja-julkaisut/osallisuuskortit/
Kun osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan on pystyttävä arvioimaan miten ko. osallisuustyössä on onnistuttu. Tarvitaan erilaisia arviointityökaluja, joko mittareita ja/tai laadullisen arvioinnin keinoja. Thl:n kehittämän osallisuusindikaattorin avulla osallisuuden kokemusta voidaan mitata ja arvioida.
Osalliseksi hankkeessa työskennellään tavoitteena, että osallisuusindikaattori olisi myös kehitysvammaisten asiakkaiden ja heitä tukevien henkilöiden saavutettavana. Indikaattorin selkomukautus tehtiin Selkokeskuksen kautta 2021. Selkomukautettu versio on käytettävissä indikaattorin tavoin ja se on saatavissa Thl:n tutkija Lars Leemannilta. Lisäksi Osalliseksi-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Verneri selkosivujen kanssa selkeäkielinen versio, jonka teksti on muokattu mahdollisimman saavutettavaksi.
Teksti on mukautettu Thl:n osallisuusindikaattorin väittämistä Vernerissä: Verneri.net/selko.
Selkokielisyys ei yksin riitä vaikeiden käsitteiden ja sanojen vuoksi. Hanke ja sen kehittäjäryhmät eli kehitysvammaiset asiakkaat yhdessä tukihenkilöineen tuottavat tukimateriaalia osallisuusindikaattorin oheen.
Kuten vieressä esimerkkinä Kiuruveden kehittäjäryhmän pohdinta sanoin ja kuvin, mitä tarkoittaa kuulua itselle tärkeään ryhmään. Selkokielisyyden lisäksi tarvitaan muita konkreetteja esityksiä väittämien tueksi, kuten kuvitettu, videoitu, puhetta sisältävä, sanoitettu (sosiaalinen tarina, tarinallisuus), viitottu ja vaikkapa pelillinen materiaali.
Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 2022)
Asiakkaan osallisuus ja asiakaslähtöisyys voidaan nähdä saman kolikon eri puolina. Asiakkaan osallisuus voidaan ymmärtää hänen oman kokemuksensa kautta, kun taas asiakaslähtöisyys nähdään organisaation tapana toimia. Tapa toimia sisältää muun muassa palveluorganisaatiossa olevat käytänteet ja toimintamallit, näin asiakkaan osallisuutta tuetaan ja vahvistetaan (Laitila 2010). Jotta osallisuustyön vaikuttavuutta voidaan arvioida on myös pystyttävä arvioimaan asiakkaan osallisuuden kokemusta. Hankkeen tuotoksena valmistuu, keväällä 2023, Osallisuuden arvioinnin työkalu, tukimateriaaleineen.
Vammaispalvelulaki on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jolle odotetaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa. (tilanne 4.10.2022) Uuden lain voimaantuloa odotetaan, samanaikaisesti, kun uuden hyvinvointialueet tulevat voimaan eli 1.1.2023.
Blogin kirjoitti
Maria Eriksson, Osalliseksi-hankkeen hankekoordinaattori
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2022). Hallitus esittää uutta vammaispalvelulakia. Tiedote 22.9.2022.
Laitila Minna. (2010). Asiakkaan osallisuus mielenterveys – ja päihdetyössä. Itä- Suomen yliopisto.
